13 Virheellistä väittämää koronaviruksesta, joita sinun ei pidä uskoa eikä jakaa

Uudesta koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta sairaudesta COVID-19 on vielä varsin vähän tietoa, niin terveydenhuollon viranomaisilla kuin suurella yleisölläkin.

Tästä syystä koko maailma on hälytystilassa ja odottaa lisää tietoja, jota jaetaan tästä uudesta pandemiasta. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota vain sellaiseen tietoon, joka on peräisin virallisista tietolähteistä. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt nopeasti virheellistä tietoa siitä, kuinka koronaviruksen eteneminen voitaisiin pysäyttää ja kuinka COVID-19:a tulisi hoitaa.

Fake news, virheelliset uutiset, ovat suuri riski erityisesti terveydenhuoltoalalla, koska ne vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tästä syystä haluamme rikkoa myyttejä, joita nykyisin levitetään.

  1. MYYTTI: Koronavirus on kuin flunssa
    Näiden sairauksien vertailua tulisi välttää.
    Vaikka pitääkin paikkansa, että monilla nuorilla ja perusterveillä ihmisillä koronaviruksen oireet ovat kausiflunssan kaltaisia, nämä sairaudet ovat keskenään erilaisia.
    On korostettava, että COVID-19 on paljon tarttuvampi kuin flunssa ja sen kuolleisuusluvut ovat korkeampia. Lisäksi se on vielä hyvin huonosti tunnettu sairaus, jota vastaan ei ole olemassa rokotetta.
  2. MYYTTI: Jos käytän maskia, en saa tartuntaa
    WHO:n suositusten mukaan maskien käyttö tulee rajoittaa sairastuneille tai mahdollisesti sairastuneilleja henkilöille, jotka ovat suorassa kontaktissa heidän kanssaan. Lisäksi maski antaa tehokkaan suojan vain, jos sitä käytetään oikein ja se heitetään pois oikealla tavalla. Maskin käyttö tulee yhdistää usein toistuvaan, vedellä ja saippualla tai käsidesillä tehtävään käsien pesuun.
  3. MYYTTI: Koronaviruspandemia laantuu kesän lämmössä
    Influenssavirukset ja vilustumisoireet hellittävät kevään tullessa, kun lämpötila nousee.
    Maailman terveysjärjestö WHO on kuitenkin jo varoittanut,ettei ole tieteellistä näyttöä siitä, että myös koronavirus hellittäisi lämpötilojen noustessa.
  4. MYYTTI: Koronavirus tarttuu alueilla, joissa on kuuma ja kostea ilmasto
    COVID-19:n aiheuttava virus voi tarttua millä tahansa alueella riippumatta sen ilmastollisista olosuhteista.
  5. MYYTTI: Koronavirus voi tarttua pitkien matkojen päästä ilmavirran välityksellä
    Koronavirus on hengityselimistön virus, joka tarttuu pääasiassa kontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön, joka levittää mikropisaroita ympärilleen silloin kun hän puhuu, yskii tai aivastaa.
    Nämä mikropisarat ovat liian painavia kulkeakseen pitkiä matkoja ilmavirran mukana.
  6. MYYTTI: Antibiootit ovat tehokkaita koronavirusinfektion ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
    Antibiootit vaikuttavat vain bakteereihin. Koska koronavirus on virus (2019-nCoV), sen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ei tule käyttää antibiootteja.
  7. MYYTTI: Lemmikkieläimet voivat levittää koronavirusta
    WHO:n tiedotteen mukaan ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että kotieläimet sairastuisivat tai levittäisivät COVID-19-infektiota.
  8. MYYTTI: COVID-19:n voi saada hyttysen puremasta
    Koronavirus on hengityselimistön virus, joka tarttuu pääasiassa kontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön, joka levittää mikropisaroita ympärilleen silloin kun hän puhuu, yskii tai aivastaa.
    Ei ole tietoa tai näyttöä siitä, että tauti voisi tarttua hyttysen pureman kautta.
  9. MYYTTI: Lapset ovat immuuneja koronavirukselle
    Nykyisten tietojen perusteella vain 2% rekisteröidyistä tautitapauksista on lapsilla. Sen lisäksi suurimmassa osassa lasten saamista infektioista tauti etenee ilman komplikaatioita.
    Näin ollen näyttäisi siltä, että lasten sairastama COVID-19 on lievempi kuin aikuisten sairastama, mutta lapset eivät ole sille immuuneja.
    Lisäksi on syytä pitää mielessä, että lapset voivat tartuttaa aikuisia ja nämä voivat saada vakaviakin komplikaatioita.
  10. MYYTTI: Raskaana olevat naiset tartuttavat koronaviruksen sikiöön
    WHO:n ilmoituksen mukaan tutkimukset viittaavat siihen, ettei koronavirus läpäisisi lapsivettä, joka ympäröi vauvoja kohdussa, eikä myöskään siirtyisi vauvan verenkiertoon napanuoran kautta.
    Suurin riski silloin kun COVID-19-tartunnan saaneet äidit ruokkivat vauvojaan on se, että lähikontaktissa voi syntyä pisaratartunta. Tästä syystä neuvotaan pesemään kädet ennen vauvaan, pumppuun tai tuttipulloihin koskemista ja mahdollisesti käyttää maskia imetyksen aikana.
  11. MYYTTI: Voin saada koronavirustartunnan kaksi kertaa
    Vielä on liian aikaista antaa asiaan täysin varmaa vastausta. Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että COVID-19-tartunnan saaneet henkilöt saavat immuniteetin virusta vastaan tämän kauden ajaksi.
    On totta, että on henkilöitä, jotka sairaalasta päästyään ovat muutamien päivien jälkeen antaneet uudelleen positiivisen testituloksen. Tutkimusten ollessa yhä kesken asiantuntijat ovat viitanneet, että todennäköisesti kysymyksessä on viruksen määrän nousu ennemmin kuin uusi tartunta.
    Tästä syystä WHO suosittelee sairaudesta parantuneita henkilöitä pysyttelemään eristyksissä 14 päivää toipumisen jälkeen sen varmistamiseksi, ettei tulehduksen merkkejä enää ilmaannu.
  12. MYYTTI: Hyvä ravinto voi torjua koronaviruksen
    Ihmiset eivät voi ennaltaehkäistä koronavirusinfektiota ruokavalion avulla. Terveellisillä elämäntavoilla, joihin sisältyy monipuolinen ravinto, on kuitenkin tärkeä positiivinen vaikutus vahvan puolustusjärjestelmän ylläpitämiseksi.
  13. MYYTTI: Kuuman veden tai yrttiteen juominen nujertaa koronaviruksen
    Kuumien nesteiden juominen ei nosta ihmisen kehon todellista lämpötilaa. WHO varoittaa, ettei ole tieteellistä näyttöä siitä, että korkeat lämpötilat tuhoaisivat viruksen.
    Myöskään kurlaaminen suuvedellä ei auta. Ne voivat eliminoida joitain mikrobeja syljestä. Kurlaaminen ei kuitenkaan estä virusta pääsemästä hengityselimistööneikä näin ollen suojaa meitä koronaviruksen aiheuttamalta infektiolta.